Ympäristö ja turvallisuus

Finnlinesin toiminnassa ympäristöasiat ovat tärkeitä kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti. Yhtiö pyrkii jatkuvasti parantamaan ympäristöohjelmiaan ottaen huomioon kestävän kehityksen, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeet sekä yhteiskunnan vaatimukset.

Energiatehokkaana kuljetusmuotona merenkulku vastaa vain selvästi alle viittä prosenttia maailman hiilidioksipäästöistä. Ala on sitoutunut tekemään jatkuvasti parannuksia. Finnlines keskittyy liikenteessään reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea molempiin suuntiin. Tällöin ympäristörasitus pienenee lastiyksikköä kohden laskettuna.

Ympäristösertifiointi

Finnlines on sisällyttänyt ympäristö- ja turvallisuusohjelman osaksi johtamisjärjestelmäänsä.

Ympäristöjohtamisjärjestelmällä on tärkeä osa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Kaikki Finnlinesin roro-matkustajalaivat on sisällytetty LRQA:n (Lloyd’s Register Quality Assurance) myöntämään ympäristösertifikaattiin. Sertifiointi vastaa ISO 14 001 -standardin vaatimuksia. Vuonna 2008 LRQA auditoi kolme roro-matkustajalaivaa sekä ship management -toiminnot. Seuraavaksi on tarkoitus laajentaa sertifikaatti koskemaan myös roro-laivoja.

Myös suurella osalla Finnlinesin liikenteessä olevista muista laivoista ja satamaoperaattoreista on ISO 14 001 -ympäristösertifikaatti toiminnalleen.

SIDOSRYHMÄT

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu- ja isäntävaltion viranomaiset, asiakkaat, omistajat, alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat. Alihankkijoista merkittävimpiä ympäristön ja turvallisuuden kannalta ovat laivanomistajayhtiöt, hoitoyhtiöt sekä satamaoperaattorit.

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kehitystä seurataan yhteistyössä tutkimuslaitosten, merenkulun oppilaitosten ja eri järjestöjen kanssa. Yhtiö on aktiivisesti mukana Suomen ja Ruotsin varustamoyhdistysten toiminnassa.

Lainsäädäntö

Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) ohjaa kansainvälisiä turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä. SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta, mukaan lukien laivan rakentamiseen, hengenpelastusvarustukseen ja navigointiin liittyviä sääntöjä. Helsinki-komissio on antanut omia, alueellisia merenkulkua koskevia suosituksia.

Turvallisuus

Kaikki alukset on sertifioitu kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-koodin) mukaisesti. Kaikki alukset täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) vaatimukset.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmää kehitetään henkilökunnan koulutuksella sekä sisäisillä auditoinneilla. Hätätilanneharjoituksia pidetään säännöllisesti sekä laivoilla että maaorganisaatiossa. Lokakuussa 2008 Suomen meripelastusviranomaiset pitivät etsintä- ja pelastusharjoituksen pohjoisella Itämerellä yhteistyössä Ruotsin ja Viron pelastusviranomaisten kanssa. Myös Finnlady-alus osallistui harjoitukseen Helsingistä lähdön jälkeen vastaanottaen palontorjuntayksiköitä kahdesta helikopterista.

Vuoden aikana sekä pelastuslaitosten että pelastusalan oppilaitosten henkilökuntaa ja oppilaita on vieraillut laivoillamme tutustumassa laivojen palonsammutusjärjestelmiin ja harjoittelemassa laivaolosuhteissa.

Lastin ahtauksesta ja kiinnityksestä järjestettiin koulutus, johon osallistuivat päälliköt, yliperämiehet ja Finnlinesin satamissa toimiva maahenkilökunta. Tarkoituksena oli parantaa ja yhtenäistää asiaan liittyvää osaamista yhtiössä. Vuosaaren uudella väylällä ajamista harjoiteltiin Sydvästin simulaattorissa, minkä jälkeen luotsausharjoittelu jatkui Finnstar- ja Finnlady-aluksilla loppukesästä ja alkusyksystä.

Energian Kulutus Ja Päästöt Ilmaan

Koska Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali ovat herkkiä, tiheään asuttuja ja vilkkaasti liikennöityjä alueita, ne kuuluvat Marpol Annex VI -liitteen mukaisesti erityisiin valvonta-alueisiin. Tämän mukaisesti laivan tulee käyttää polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on enintään 1,5 prosenttia.

Vuonna 2008 Finnlinesin käyttämän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus vaihteli 0,8 prosentista 1,5 prosenttiin riippuen toimittajasta. Polttoaineen laatua seurataan ottamalla useita näytteitä, jotka lähetetään tarpeen mukaan laboratorioon testattavaksi.

Satamassa sähkö tuotetaan apukoneilla. Vuodesta 2010 alkaen Euroopan Unionin jäsenmaiden satamissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuusrajaksi tulee 0,1 prosenttia. Finnlinesin laivat käyttävät jo nykyisin rikitöntä polttoainetta satamassa.

IMO on päättänyt tiukentaa laivapolttoaineen rikkipitoisuusrajoja. Valvonta-alueilla raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus laskee nykyisestä 1,5 prosentista yhteen prosenttiin vuonna 2010. Suunnitelmana on alentaa pitoisuutta edelleen 0,1 prosenttiin vuonna 2015.

Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on 4,5 prosenttia. Sitä alennetaan 3,5 prosenttiin vuonna 2012 ja edelleen 0,5 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2018 kuitenkin arvioidaan matalarikkisten polttoaineiden saatavuus, ja jos niitä ei ole riittävästi, 0,5 prosentin rajaa voidaan lykätä vuoteen 2025.

Merenkulkuala on ilmaissut huolensa rikittömän polttoaineen saatavuudesta, koska ei ole varmuutta, kykeneekö öljynjalostus-teollisuus vastaamaan tulevaan kysyntään. Kohoavat polttoainekulut aiheuttavat riskin lastin siirtymiselle mereltä ympäristöä enemmän rasittaviin liikennemuotoihin.

Vuonna 2008 Finnlines panosti polttoaineen kulutuksen ja yleensäkin energian kulutuksen vähentämismahdollisuuksiin. Polttoaineen kulutus riippuu monista tekijöistä: reitistä, lastimäärästä, nopeudesta ja konetehosta. Aikataulusuunnittelulla voidaan vähentää kulutusta. Finnmaid-aluksella on testattu sähköistä reittiajotyökalua Onboard Napa Poweria ja Speed Pilot -järjestelmää.

Kiinassa vuosina 2010–2011 valmistuvissa Finnlinesin tilaamissa laivoissa polttoainesäästöihin päästään potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelulla.

Merenkulkuala on selvittänyt päästöjen vähentämistä päästökauppajärjestelmän avulla tai soveltamalla maailmanlaajuista CO2-veroa. Näistä tarvitaan kuitenkin lisäselvityksiä ennen kuin voidaan todeta niiden soveltuvuus merenkulkuun.

MARPOLin VI-liitteeseen on tulossa typpioksidipäästöjen rajoituksia. Tier I, joka edustaa nykytilannetta, koskee 1.1.2000 jälkeen rakennettuja laivoja. Tier II koskee 1.1.2011 jälkeen asennettavia moottoreita ja merkitsee noin 20 prosenttia vähennystä Tier I päästörajasta. Tier III koskee 1.1.2016 jälkeen asennettavia moottoreita ja merkitsee noin 80 prosenttia päästöjen vähennystä nykytasosta.

Satamatoiminnoissa päästöjä vähennetään mm. säännöllisillä huolloilla, konekannan uusimisella, sähkölämmityksellä, sähkö-trukeilla, tuotannonsuunnittelulla ja kuljettajakoulutuksella.

Jätteet Ja Jätevedet

Laivoissa syntyy eniten kierrätettävää jätettä: lasia, paperia, pahvia, metallia jne. Ongelmajäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maalit ja paristot, lajitellaan ja viedään satamassa erilliseen konttiin. Helsingissä Star-luokan laivojen ruokajäte viedään jätevedenkäsittelylaitokselle. FinnLinkin ja NordöLinkin liikenteessä lajitellaan myös energiajäte.

MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymälä- jäteveden, käsittelystä. Finnlinesin ropax-alukset toimittavat mustan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulottuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja.

Harmaan veden, ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon satamissa palvelun ollessa saatavilla.

Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot, jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän lietteen.

Laivojen pilssivedet, eli konehuoneen jätevedet, käsitellään pilssivesiseparaattorissa. Sääntöjen mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15 ppm (parts per million). Eroteltu öljy siirretään aina maihin. Neljään Malmö–Travemünde-reitillä operoivaan laivaan asennetaan vuoden 2009 aikana uudet pilssivesiseparaattorit, joiden tehokkuus on alle 5 ppm.

Muut Ympäristönäkökohdat

Polttoöljyjen lisäksi laivoissa käytetään voitelu- ja hydrauliöljyjä. Finnlines on jo vuosia korvannut mineraaliöljyt osin bioöljyillä, jotka eivät vahingoita ympäristöä.

Star-luokan laivoilla otetaan asteittain käyttöön uusi siivoussuunnitelma. Yksi tavoitteista on ollut pesuaineitten määrän karsiminen. Uusilla työvälineillä ja -menetelmillä parannetaan myös ergonomiaa.

Monet satamat sijaitsevat lähellä asuin- ja virkistysalueita ja melusta tulee ajoittain valituksia. Satamassa melua aiheuttavat ajoneuvot ja lastinkäsittely. Laivassa pääasiallisia melun lähteitä ovat tuulettimet ja apukoneet. Apukoneiden pakoputkien ja ilmastoinnin poistoaukkojen äänenvaimennusta on parannettu vanhemmissa laivoissa.

Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua, lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Finnlinesin omistamien alusten vedenalainen runko maalataan epoksipohjaisilla maaleilla, joista ei liukene myrkyllisiä aineita mereen. Vuonna 2008 alusten pohjien harjaus- ja pesukertoja lisättiin hyvin tuloksin.

Painolastiveden mukana saattaa kulkeutua paikasta toiseen lajikkeita, jotka osoittautuvat ekologisesti haitallisiksi vieraassa ympäristössä, jossa ne tuhoavat alkuperäislajeja. Painolastivettä koskevan yleissopimuksen on allekirjoittanut 16 maata, jotka edustavat noin 14 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen voimaantulo edellyttää 30 maan allekirjoitusta, jotka edustavat 35 prosenttia tonnistosta. Painolastiveden vaihtoon liittyy turvallisuusriskejä. Ehtona on, että etäisyys lähimmästä rannikosta on vähintään 200 meripeninkulmaa ja veden syvyys on vähintään 200 metriä. Nämä ehdot eivät täyty missään kohtaa Itämerta samanaikaisesti.

© Finnlines 2009 | Legal notice