- Finnlines vuonna 2008
- Toimitusjohtajan katsaus
- Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet
- Toimintaympäristö
- Varustamotoiminta ja merikuljetukset
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjapitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksen (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Emoyhtiön täydellinen tilinpäätös liitetietoineen on esitetty yhtiön kotisivuilla www.finnlines.com.
Konsernitilinpäätös on pääsääntöisesti laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin. Poikkeamat tästä pääsäännöstä ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernitilinpäätöksen 2005 avaavaa tasetta laadittaessa.
Konserni on soveltanut 1.1.2008 alkaen seuraavia uusia standardeja:
Em. standardien ja tulkinnojen soveltamisella ei ole ollut vaikutusta konsernin toimintaan tai tilinpäätökseen.
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset (uudistettu) (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin muutokset koskevat mm. seuraavien aihealueiden kirjanpitokäsittelyä: yhdistämisestä välittömästi johtuvat menot, vaiheittaiset hankinnat, liikearvo ja vähemmistöosuus sekä ehdollinen vastike. Konserni ei ole vielä arvioinut standardin mahdollisia vaikutuksia.
Konsernilla on ollut käynnissä selvitystyö siitä, miten uusi IFRS 8 Toimintasegmentit-standardi vaikuttaa annettavaan segmentti-informaatioon. IFRS 8:n mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhteisön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8:n käyttöönotto ei muuta merkittävästi segmenteistä esitettävää informaatiota, koska konsernin johto seuraa kannattavuutta ja tekee tärkeimmät liiketoimintaa ja liiketoimintaan sitoutuvia varoja koskevat päätökset perustuen aiemmin julkaistuun segmenttirakenteeseen. Segmenttitiedot perustuvat konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen. Konserni ottaa standardin käyttöön 1.1.2009.
Konserni ottaa käyttöön IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin 1.1.2009 alkavalta tilikaudelta. Uudistettu standardi muuttaa lähinnä tilinpäätöslaskelmien esitystapaa. Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan.
Konserni ottaa käyttöön muutetun IAS 23 Borrowing Costs -standardin 1.1.2009 alkavalta tilikaudelta. Muutettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on jo aiemmin aktivoinut kaikki hankkimiensa merkittävien hyödykkeiden, kuten alusten, rakennusaikaiset vieraan pääoman menot taseeseen osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Konserni arvioi, että uuden standardin käyttöönotolla ei siten ole olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.
IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutettu) (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardiin tehdyt muutokset koskevat vähemmistöosuuksien kirjanpitokäsittelyä ja liittyvät pääasiassa tytäryritysomistusten muutoksiin määräysvallan saamisen jälkeen, määräysvallan menettämiseen tytäryrityksissä sekä tytäryrityksen kauden tuloksen jakamiseen määräysvaltaa käyttävän tahon ja vähemmistön välillä. Konserni ei ole vielä arvioinut standardin mahdollisia vaikutuksia.
Tulkinnat IFRIC 15, IFRIC 16, IFRIC 17 ja IFRIC 18 otetaan käyttöön 1.1.2009. Niillä ei arvioida olevan merkitystä konsernin tilinpäätökseen.
Edellä mainituista tulkinnoista IFRIC 12, 15, 16, 17 ja 18 eivät ole vielä hyväksyttyjä sovellettavaksi EU:ssa.
Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto tekee tilinpäätöksen sisältöön vaikuttavia arvioita ja olettamuksia sekä käyttää harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkittävimmät näistä kohdistuvat liikearvojen ja muiden omaisuuserien mahdollisiin arvonalentumisiin sekä varauksiin ja ehdollisiin velkoihin. Arvioiden perusteita on kuvattu näissä laadintaperiaatteissa sekä seuraavien liitetietojen yhteydessä. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta lopputulemat voivat olennaisestikin poiketa näistä arvioista.
Finnlines Oyj:n konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Finnlines Oyj:n ja sen tytäryritysten tilinpäätökset. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään yritykset, joista konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta yrityksen toimintaan.
Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Hankintameno määritetään perustuen hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon, liikkeeseen laskettuihin osakkeisiin tai vastattavaksi otettuihin velkoihin, lisättynä hankintaan liittyvillä välittömillä kuluilla. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon (ks. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet kohta Liikearvo). Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jolloin määräysvalta siirtyy yritykselle ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat, sisäisten liiketapahtumien realisoitumattomat tulokset sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei kuitenkaan eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteet on konserniyhdistelyssä tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.
Lopetettu tai myytävänä oleva toiminto muodostuu, kun yritys päättää luopua erillisestä, merkittävästä liiketoiminnosta, jonka varat, velat ja tulos voidaan erottaa fyysisesti, toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten. Lopetettujen ja myytävänä olevien toimintojen tulos esitetään tuloslaskelmassa omalla rivillään jatkuvien toimintojen tuloksen jälkeen. Myös vertailuvuoden tuloslaskelmatiedot oikaistaan vastaavasti. Tase-eriä vertailuvuodelta ei kuitenkaan oikaista vaan lopetettuihin ja myytävänä oleviin toimintoihin liittyvät varat ja velat esitetään taseessa erillään jatkuvien toimintojen varoista ja veloista siitä lähtien, kun ne on luokiteltu myytävänä oleviksi.
Konsernin yksiköiden tilinpäätöksiin sisältyvät luvut arvostetaan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Tytäryhtiöiden toimintavaluutta on kyseisen maan virallinen valuutta lukuunottamatta ruotsalaisia tytäryhtiöitä, joiden toimintavaluutta on euro. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypään arvoon, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan; liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liikevoittoon ja rahoitusvaroista sekä rahoitusveloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroksi käyttäen tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaiseen yksikköön tehdystä sijoituksesta aiheutuneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.
1.1.2004 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyvät, kooltaan merkittävät uudistus- ja perusparannushankkeiden menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Alukset ja alusosuudet | 30–35 vuotta |
| Rakennukset | 10–40 vuotta |
| Rakennelmat | 5–10 vuotta |
| Lastinkäsittelykoneet ja kalusto | 5–25 vuotta |
| Kevyet koneet ja laitteet | 3–5 vuotta |
Käytettyinä hankitut alukset poistetaan arvioidun taloudellisen pitoajan mukaisesti. Arvioidut taloudelliset pitoajat ja hyödykkeiden jäännösarvo tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Hyödykkeen arvoa alennetaan vastaamaan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Olennaisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan pääosin osana kassavirtaa tuottavaa yksikköä.
Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennus- aikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaiset korot ja takausprovisiot aktivoidaan käyttöomaisuuteen. Muutoin hyödykkeen hankkimisesta aiheutuneet korkokustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Varustamotuet on kirjattu tuloslaskelmaan oikaisemaan avustuksen kohteena olevia alusten henkilöstökuluja.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
| Tietokoneohjelmistot | 5–10 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Liikearvo, joka on aiheutunut 1.1.2004 jälkeen tehdyistä hankinnoista, vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2004 syntynyt liikearvo vastaa aiemman kirjanpitokäytännön mukaista kirjanpitoarvoa siirtymäpäivänä. Tätä arvoa on käytetty IFRS-siirtymäpäivän liikearvon oletushankintamenona.
Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä kirjatuilla poistoilla ja arvonalentumisilla ja kirjataan tasapoistoina kuluksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallin mukaisesti kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon.
Sijoituskiinteistöjen poistoajoissa noudatetaan konsernin poistoaikoja.
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä aineelliset hyödykkeet, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Omaisuuserien osalta arvioidaan, onko viitteitä siitä, että erän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisen hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä siitä saatavan nettomyyntihinnan tai sitä korkeamman käyttöarvon kautta. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappioksi. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta.
IAS 39:n mukaan kaikkia rahoitusvaroja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä tarkastelemalla onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Myyntisaatavista kirjataan luottotappio silloin, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että saatavaa ei pystytä keräämään alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Luottotappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus ja se vastaa odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvoa. Myytävissä olevaksi luokiteltuun oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin tehdyn sijoituksen tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tuloksen kautta myöhemmillä tilikausilla.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan standardin mukaisesti seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mitä tarkoitusta varten rahoitusvarat on hankittu. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen hankinta-ajankohtana ja sitä uudelleenarvioidaan säännöllisesti. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä sisältää sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja että alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen tarkoituksena on tuottaa voittoa lyhyellä aikavälillä (alle 12 kk) ja ne esitetään osana lyhytaikaisia varoja. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernilla ei ole ollut vuosina 2007–2008 tähän luokkaan luokiteltuja rahoitusvaroja.
Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon. Tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on pääsääntöisesti määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käypään arvoon arvostamisesta aiheutuneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Mikäli myytävissä olevat rahoitusvarat myydään tai niiden arvo pysyvästi alentuu, kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei yrityksellä ole aikomusta luopua omistuksesta tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden kuluessa, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Lainat ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Nämä erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Tähän luokkaan luokitellaan Finnlines-konsernissa kuuluvaksi myyntisaamiset ja muut saamiset, annetut lainat sekä määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta.
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut varat, jotka ovat erittäin likvidejä, joiden arvonmuutosten riski on vähäinen ja joiden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on alle kolme kuukautta.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen määräisenä lisättynä kyseisen rahoitusvelkoihin kuuluvan erän hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja ne on arvostettu käypään arvoon. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet lukuun ottamatta pitkäaikaisten hankkeiden osalta aktivoituja menoja. Aktivoitujen menojen suuruus ja kohteet, joiden hankintamenoon ne on aktivoitu kuvataan liitetietojen kohdassa Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka on määritelty toimivilla markkinoilla julkaistujen osto- ja myyntinoteerausten pohjalta. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Konserni suojautuu merkittäviltä valuuttakurssiriskeiltä. Tällaisiin riskeihin kuuluu vieraassa valuutassa osin tai kokonaan tehtävät alushankinnat. Konserni on tilannut kuusi roro-alusta kiinalaiselta Jinling-telakalta noin 240 miljoonan euron kokonaishintaan. Nämä alukset maksetaan pääosin USD-määräisinä, mutta maksut on kokonaan suojattu euroa vastaan. Konserni soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa em. johdannaissopimuksiin valuuttatermiinin spot-osuuden osalta. Kysymyksessä on ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojaus.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi, suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan liiketoiminnan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenoon.
Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulos-laskelmaan.
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet saattavat täyttää konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat mahdolliset operatiiviseen toimintaan liittyvät valuuttakurssiriskiä suojaavat johdannaiset sekä velkasalkun korkoriskiä suojaavat korkojohdannaiset, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Taseessa nämä erät esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa niiden luonteen mukaisesti.
Konsernin ollessa vuokralleottajana vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja niiden perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sopimusajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa yrityksellä on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, jotka määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vähimmäisvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja kohdistetaan jokaiselle vuokra-aikaan kuuluvalle kaudelle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokralle otettujen poistojen kohteena olevien hyödykkeiden poistot tehdään samoilla periaatteilla kuin omistettujen hyödykkeiden poistot. Jos on kohtuullisen varmaa, että konserni saa omistusoikeuden vuokra-ajan päättymiseen mennessä, odotettu käyttöikä on sama kuin hyödykkeen taloudellinen pitoaika, muussa tapauksessa hyödykkeestä tehdään poistot vuokra-ajan tai sitä lyhyemmän taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Vaihto-omaisuus sisältää alusten polttoaine-, voitelu-, tarveaine- ja muonavarastot sekä myyntitavarat aluksilla. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO (first in, first out) -menetelmää käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot.
Osakepääoma muodostuu yksinomaan kantaosakkeista. Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi aiheutuvat verolla vähennetyt kustannukset kirjataan omaan pääomaan pienentämään liikkeeseen laskusta saatua vastiketta. Yrityksen hankkiessa omia osakkeita niistä maksettu määrä sekä hankinnasta välittömästi aiheutuneet kustannukset (mah¬dollisilla veroilla vähennettynä) vähennetään omasta pääomasta.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä lasketaan laskennallinen vero. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaaminen voidaan hyödyntää. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa.
Konsernilla on erilaisia paikallisten käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä maissa, joissa yritys toimii. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia järjestelyjä.
Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä oleva Tyel-eläkevakuutus on käsitelty kokonaan maksupohjaisena järjestelynä alkaen 1.1.2006.
Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä työnantajan eläkevastuun määrä perustuu järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon, jotka perustuvat IAS 19 -standardin mukaisiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.
Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia.
Konsernin etuuspohjaisissa järjestelyissä avaavaan siirtymähetken taseeseen on kirjattu kaikki kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilön keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosentin eläkevelvoitteesta tai 10 prosentin varojen käyvästä arvosta.
IFRS 2 -standardia sovelletaan kaikkiin sellaisiin optiojärjestelyihin, joissa optiot on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005. Tätä aiemmista optiojärjestelyistä ei ole esitetty kuluja tuloslaskelmassa. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut voimassaolevia optiojärjestelyjä.
Varaukset kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.
Konsernin liikevaihto koostuu pääosin palveluiden myynnistä. Palvelut koostuvat pääosin satamapalveluista ja rahti- ja matkustajatilojen myynnistä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Keskeneräisten matkojen tulot ja menot kirjataan olennaisilta osin tuotoiksi ja kuluiksi valmiusasteen perusteella. Valmiusaste määritetään tilikaudella suoritetun palvelun osuutena palvelukokonaisuudesta. Jos on todennäköistä, että keskeneräisen liiketoimen kokonaismenot ylittävät siitä saatavat kokonaistuotot odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi. Myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja myynnin kurssieroilla.
Konsernin ensisijainen segmenttiraportointi perustuu liiketoimintasegmentteihin ja toissijainen maantieteellisiin segmentteihin.